29 syyskuuta 2011

David Nicholls: Sinä päivänä

Palaan vielä hetkeksi David Nichollsin kirjaan Sinä päivänä. Aiemmin kommenttiboxissa totesin kirjassa olevan samanlaista sohellusta ja hyväntahtoista auttamisenhalua kuin  Rimakauhua ja rakkautta sarjassa, jossa Nicholls oli yhtenä käsikirjoittajana.
Nyt olen lukenut kirjan kokonaan, haluan vähän tarkentaa.
Emma ja Dexter, kirjan päähenkilöt tapaavat Edinburghissa vuonna 1988. Kirja kertoo, missä he ovat samana päivänä vuoden päästä, kahdenkymmenen vuoden ajan. Kumpikin etsii itseään, he tapaavat, soittavat, kirjoittavat.
Emman ja Dexterin kohtaamiset ovat merkityksellisiä, olkoonkin, että Dexter ei minusta(kaan) aina ansaitsi Emman huomiota. Onneksi Emma on mielipiteissään terävä, riippumaton ja tekee itsenäisiä ratkaisuja. Emman hätkähdyttävät, sarkastiset kommentit, joskus (ansaitusti) överiksikin menevät sanailut, Dexterin kanssa, ovat kirjan parasta antia. .
Kirja on kaikkinensa, mieleenjäävä ja tarkkanäköinen. Päähenkilöt ovat hengettömiä suhteissaan, paitsi suhteessa toisiinsa. Minulle tuli kiemurteleva olo, lukiessani Emman seurustelusta. Emman hiusten värisävykin on jossain vaiheessa "hengetön hiiri."
Dexter kokeilee tv-julkkiksen elämää ja lentää ns. kukasta kukkaan. Jossain vaiheessa Dexterillä on omat sitoumuksensa, inhorealistista yhteiseloa, nuhjuinen farmariauto ja rivitaloasunto. Ja on hänellä jotain muutakin. Mutta hänen elämänsä kuullostaa ja on onttoa, ilman Emmaa.
On tapaamisia, esimerkiksi Tillyn häissä. Tilly on Emman ex-kämppäkaveri. Tilly, jolla on tapana laittaa lauseen alkuun tunteellinen "oo." Tillyn vastakohtaisuus suhteessa Emmaan, on häkellyttävää. Em ja Dex häipyvät häissä jonnekin. Tässä tapauksessa ruusutarhan läpi sokkeloon. Btw. Sokkelot ovat ihania!

Emma ja Dexter sopivat tapaamisen Pariisiin 15.7.2001 Dexter tulee junalla Waterloosta. Kun he ovat yhdessä, kamalakin on näyttäytyy eri valossa, kaikelle voi nauraa.
Suosittelen, lämpimästi.  Romaanista on valmistunut myös elokuva, jonka Suomen ensi-ilta on piakkoin, Lokakuussa.

24 syyskuuta 2011

Suosikkeja






Olin tänään ensiaputaitoja oppimassa ja ensi viikolla jatkuu. Meillä on energinen ja innostava opettaja, varmaan osittain siitäkin syystä meillä oli oikein mukavaa!
Blogia en ole ehtinyt päivittää, vaikka mielelläni tänne kirjoittelen ja kuviakin otan. Tyttäreni on viime aikoina ollut kamerani toinen käyttäjä. Hän kuvaa Pullip-nukkejaan ja nyt muistikorttia katsoessani huomasin, että kuvat kiinnostavat äitiäkin!
Mieheni on löytänyt uudelleen lapsuuden suosikkinsa Buster-lehden. Huutispostia siis hänellekin!
Minä olen ajatellut lukea muutaman Tenhusen dekkarin. Punahilkan säästän syyslomalle, mutta Mustat kalat tai Hyvän tytön hautajaiset  otan luettavaksi lähipäivinä.
Kellonupit löytyivät Piirongista. Olen miettinyt, josko laittaisin ne kirjoituspöydän laatikoiden vetimiksi. Herätyskello on Armenialainen Etsy-löytö. Keräilijäksi en aio, mutta tästä kellosta pidän kovasti.
Nyt on lauantai-saunan vuoro. Nähdään taas...ja   tässä  vielä linkki helppoon kakkureseptiin, joka viikolla lunasti kaikki odotukset.

10 syyskuuta 2011

Vapaapäivää


Menneellä viikolla minulla oli kaksi vapaapäivää niin ne vaan hurahtivat enkä ehtinyt edes blogia päivittämään. Aloin lukea muiden muassa englantilaisen David Nichollsin Sinä päivänä kirjaa. Kirjan henkilöihin on helppo tykästyä, Emmaan ja Dexteriin. Dexterin äiti on erityisen ihana, huomaan äidin ja pojan keskustellessa: " Ole kunnolla." " Olen kunnolla, ainahan minä olen." "Mutta älä ole liian kunnollinen. Tarkoitan, että älä tee siitä huoneentauluasi, kunnollisuudesta. "
Tänään olen kotona, koko päivän. Mies on töissä ja tyttärellä on kaksi viikonloppuvierasta Jyväskylästä. Tytöillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, fanittavat Harry Potteria ja valokuvaavat Pullip-nukkejaan.
Vaihdoin olohuoneeseen verhot, jotka löysin HM-homesta, kuten myös Paisley-kuosilakanat. Verhot ovat pestyä pellavaa, mukavasti vähän ryppyiset.
Taidan jatkaa kirjan lukemista. Ja herkutella Maraboun dadlar&pistage suklaalla. Taatelin maku ei ole suklaassa hassumpi. Vapaapäivän juomana on London earl gray, jossa on mukana appelsiinin ja sitruunan kuorta. Suosittelen!