25 joulukuuta 2012

Joulu kotona

Lunta sataa hiljalleen. Joulupäivän aamu on rauhallisen verkkaisa. Ihanaa olla vaan kotona.
Illalla katselin miehen työhuoneessa Fannya ja Alexanderia. Tein pesän nojatuoliin ja söin konvehteja. Fanny ja Alexander on aina yhtä vaikuttava. Ekdahlien iloinen joulunvietto kaikkine yksityiskohtineen ja vastakohtana piispanpalatsin kammottavuus. Pienetkin roolit ovat tarkkaan mietittyjä. Harriet Andersson on hätkähdyttävä piispan Justina palvelijana. Viimeistelty ulkoisesti yhtä sairaan näköiseksi kuin Justina on sisältäkin. Harriet Andersson on ylipäätään kiinnostava näyttelijä.
Lapsen joululahjaksi saatu soittorasia on soittanut Joutsenlampea monta kertaa. Kuopus kulkee lahjapyjamassaan, ja suunnittelee uloslähtöä. Hyvä niin. Miettii lumilyhdyn tekoa. Sovimme, että teemme jäälyhdyn. Kun äiti saa vähän kirjoiteltua...Talossa on hiljaista. Esikoinen lähti tapaamaan ystäviään. Olin aluksi vähän vastaan, mutta luvattiin sitten kuitenkin pieni vierailu neljän tytön kesken.

Minut yllätettiin illalla kun peiton alta paljastui Pocket String hylly. Kuulun ihmisiin, joista on sääli laittaa kaappiin kauniita pakkauksia. Saatan tuoda ja tuonkin esim. Tukholmasta, kauniisti pakattuja elintarvikkeita, vähintään teetä.

Vuoteen on mahtunut paljon. Päällimmäisenä on kuitenkin kiitollisuus.



17 joulukuuta 2012

Tänä aamuna

Sellaista elämä on...Laulaa Juha Vainio taustalla. Yksi mieheni suosikeista. Siellä tuo siivoaa vessaa...mieheni. Minä leivoin äsken piirakan pohjan, iltaa varten. Lasten isovanhemmat ja miehen sisko tulevat käymään. Äsken soitettiin hammashoitolasta. Sain ajan tammikulle, paikka lohjennut.
Aamupäivällä käytiin lyhyesti kaupoilla. Minä eksyin Esprit-kauppaan ja ostin jotakin, kun kaikki olivat liki puoleen hintaan. Tulin kovasti iloiseksi, noista löydöistäni.
Viime päivinä olen rentoillut lukemalla Viveca Stenin ensimmäistä suomeksi ilmestynyttä dekkaria Syvissä vesissä. Stenin dekkarit sijoittuvat Tukholman saaristoon, Sandhamniin. Kesäidylliä, rantakallioita ja pitsihuviloita. Vastikään eronnut ja lapsensa menettänyt miespoliisi ja saaressa kesäisin asuva naisjuristi,lapsuudenystävät. He ratkovat saaressa tapahtuvia murhatapauksia. Yle Fem esittää parhaillaan Murha Sandhamnissa sarjaa, joka perustuu Stenin kirjoihin. Sopivan kevyttä minulle tällä hetkellä.
He kääntävät tyynynsä saadakseen esiin sen viileän puolen...Nyt kuunnellaan Ultra Bran vanhaa levyä. Sopii minulle...Mutta kohta on lähdettävä töihin, neljäksi tunniksi vain. Minulla on lyhyt päivä.



Tällaista. Arkea. Kaikkea hyvää joulunodotukseesi!

02 joulukuuta 2012

Vanhoja juttuja

Kivaa alkanutta joulukuuta sinulle...Kuuntelen täällä jouluradiota ja ajattelin tulla kirjoittamaan jotakin. En ole oikein saanut aikaiseksi viime aikoina. Olen alkanut pikku hiljaa laittamaan joulua, sytytellyt kynttilöitä ja ripustellut jouluvaloja. Ihan kauheasti haluaisin uuden kameran, sellaisen jolla saisi oikeasti kauniita kuvia kaikista jouluista jutuista. Mutta nyt mennään näillä.
Tänään tarttui kirpparilta mukaan pino vanhoja seitkytluvun " tee itse " lehtiä. En ole vielä pinoon koskenut, mutta kohta kyllä...inspiroitunut paluu lapsuusvuosiin. Ensin taidan kuitenkin katsoa Srömsön. Yle fem on kyllä ihan parhaita kanavia. Ihan tietoisesti seurailen, mitä sieltä tulee, koska ruotsalaiset ja tanskalaiset sarjat tulevat usein ensiksi sinne. Seuraan parhaillaan Vallan linnaketta ja Murha Sandhamnissa sarjaa ja hassua Solsidania katson myös.
Lapsukaisen kanssa aloin katsoa Heinähattu ja Vilttitossu joulun jäljillä kalenteriohjelmaa,  dvd versiona tulee tämä. Sarja on vuodelta 1993. Tykkäsin kovasti ohjelmasta jo silloin parikymmentä vuotta sitten vaikkei omia lapsia ollutkaan. Nyt huomasin sarjan Prisman hyllyssä. Kuopukseni innostui onneksi sarjan katselusta. Katsomme asianmukaisesti yhden jakson joka päivä.
Nopoloista puheenollen, uuden Risto Räppääjä kuvittajan Christel Rönnsin kuva ja haastattelu oli Finlandia Junior voiton myötä Hesarissa. Näytin kuvaa kuopukselleni, jotta hän vähän paremmin tietäisi, kuka uuden kuvituksen takana oikein on. " Kivan näköinen" totesi lapseni :)
Ai niin...Prismasta löytyi myös Ismo Sajakorven käsikirjoittama ja ohjaama Soittorasia v. 1974
Monet sukupolveni lapset muistavat tuon kamalan jännittävän sarjan pelottavan kohtauksen, joka löytyy myös täältä. Minä olin kuitenkin mukana vasta toisella kierroksella, joskus seitkytluvun lopulla.En ole vielä katsonut filkkaa, mutta jännittäviä hetkiä on tiedossa...onneksi en muista kuinka käy.
Nyt taidan nappaista vähän glögiä ja aloittaa lehtien tutkimisen, Strömsökin meni jo...
Iloista joulunodotusta !

11 lokakuuta 2012

Ihana kirja ja muita kuulumisia

David Foenkinos on kirjoittanut ihanan kirjan:  Nainen, jonka nimi on Nathalie. Olen vasta alkumetreillä, mutta kirjan leikkimielinen kepeys vie mennessään. Kun näen Krisprolls korppuja, palaan ajatuksissani tähän kirjaan tai kun kuulen tämän.  Ja olen siis vasta kirjan alkumetreillä. Surullinen asia on tapahtunut, mutta elämä etenee suloisen lohdullisesti. Jotenkin runollisesta tunnelmasta tulee mieleen Amelie ja eikä vähiten siksi, että pokkarin kannessa on Audrey Tautou, joka näyttelee  kirjaan perustuvassa elokuvassa Nathalieta. Kirjan mukaan muuten Nathalie-nimisillä naisilla on usein selvä taipumus nostalgisuuteen. Tässä on linkki elokuvaan. Minä en ole elokuvaa nähnyt, mutta haluan kyllä.


Perjantai-iltojen ilo on ollut  Downton Abbeyn uusinnat. Ei haittaa ollenkaan, että ensikatseluista ei ole aikaa juuri kulunut. Marraskuussa alkavat uudet jaksot!
Omenasadosta johtuen huomaan leiponeeni viime aikoina kohtalaisen paljon, muutakin kuin omenapiirakkaa. Täältä löytyi ihana sitruunakakkusten ohje.  Ja mitä omenapiirakkaan tulee, olen hulvautellut piirakan päälle kanelin asemesta reilusti kardemummaa ja fariinisokeria. Syy on Lantliv Mat lehden ihana resepti, jonka painoin kaupassa mieleeni ja testasin. Pohjaan tulee hauskasti vaniljasokeria tavallisen sokerin sijaan. Minä laitoin ruokalusikallisen vahingossa ja niin aion laittaa vastakin (ohjeessa teelusikallinen). Suosittelen reseptiä, jos lehteä satutte kurkkaamaan.

Lukemisiin palatakseni uusi Risto Räppääjä kuvittaja herätti 9-vuotiaassa lukijassa tunteita. Ensimmäinen kommentti oli, että minä en tätä sitten lue. Missä on oikea Risto ? Kirja sai pudota sohvalta lattialle, mikä ei ole ollenkaan tavanomaista. Seuraavana päivänä tarina vei kuitenkin mennessään, kuvittajavaihdosta sulatellaan vielä. Päivän polttavia aiheita on Risto Räppääjä- kuvittajavaihdoksen lisäksi ollut joululahjan valintaan liittyvät pohdiskelut. Kuopuksemme haluaa joululahjapakettiin soittorasian. Kartoitimme ensin kauniita soittorasioita ja siihin heti perään musiikkivaihtoehtoja: Joutsenen teema Tšaikovskin Joutsenlampi baletista tai Beethovenin Fur Elise. Ensimmäinen kirvoitti kyyneleet, koska kappale toi mieleen muistoja. Toinen ei ole mahdollinen, koska tuo mieleen mainoksen, jossa podetaan hammassärkyä. Toden totta Fur Elise ei ole minunkaan suosikki. Valinta kallistui ensimmäiseen vaihtoehtoon, mutta katsotaan. Jouluun on vielä aikaa :)


Ensi viikonloppuna on odotettavissa Kerkko Koskinen Kollektiivin konsertti Turussa. Mies äsken soitteli jäävänsä ylitöihin tuuraamaan vatsatautia potevaa. Toivottavasti konserttiviikonloppu toteutuu. En muista,koska viimeksi olemme olleet konsertissa, ihan vaan kahden. Liput odottavat jääkaapin ovessa.


Palailemisiin!


05 syyskuuta 2012

Se on syksy taas

Viime aikoina en oikein ole saanut lukemisiini sitä kaivattua kipinää. Olen lukenut Seljan tyttöjen jatko-osat ja Olli Jalosen Poikakirjaa, selaillut kirjastosta lainattuja keittokirjoja. Joskus vain on, pysähtynyt olo.
Kun nettiin tuli Puhdistus elokuvan traileri, ajattelin että kokeilen kirjan lukemista. Kuvittelin  etten välttämättä kiinnostu ko. kirjasta, mutta toisin kävi. Kirja on hyvä, juuri sellainen jota kaipasin. Nyt olen lukenut sitä pitkin päivää, kun on vapaapäivä ja olen yksin kotona. Pidän kirjan hitaasti etenevästä kerronnasta, tunnelmasta. Ja kyllä, tiedän että pahaa on tulossa.

Eilen löysin kirjastosta Hedelmätarhan Kilmenyn uutuushyllystä. En ole lukenut edes takakantta, mutta oletan että pitäisin. Jos vain lukuinto säilyy.

Onneksi syksyyn on luvassa kivoja pieniä juttuja. Kerkko Koskinen Kollektiivin keikalle on liput tilattu, Turun konserttiin. Odotan kovasti. Siihin saakka kuuntelen levyä.



Heissulivei...Iloisia juttuja arkeen sinullekin!

10 elokuuta 2012

Arkivapaalla

Täällä ollaan! Arki on alkanut. Tänään on vapaapäivä. Pyykinpesua ja arjen askareita...Olen myös luvannut tehdä omenamuffinseja valkosuklaakuorrutteella lasten viimeisenä lomapäivänä,tai no kuopuksen koulu alkaa tiistaina. Kuopus piirtää vaarille nimipäiväkorttia, lupasi lähteä viemään. Aluksi oli ajatus lähteä tyttöjen kanssa, mutta ajattelin etten sinkoa tänään mihinkään. Kun on arkivapaapäivä en nykyään oikein osaa lähteä mihinkään ennen iltaa ja silloinkin lähinnä ruokakauppaan.
Illalla katsoin Teuvo Tulion draamaa telkkarista. Oli mahtavaa itsekseen lojua sohvalla, kun talossa oli hiljaista.
Loman aikana sain luettua Amon Towlesin Seuraelämän säännöt. 1930-luvun New York ja päähenkilönä/kertojaäänenä vahva nuori nainen. Pidin siitä, että kertojan mieleliikahdukset jäävät lukijan oman arvostelukyvyn varaan, hieno ja tunnelman tavoittava kirja.

Eilisellä kauppareissulla halusin kirpputorille...kuvassa muutamia centtikolikoilla hankittuja maljakkolöytöjä.

Rentoa loppukesän viikonloppua!

Johanna


18 heinäkuuta 2012

Lomalla









 Loma jatkuu. Mökkiviikkoon mahtui vain kaksi uimareissua. Syyn arvaattekin...sataa sataa ropisee. Ensimmäisellä uintireissulla en malttanut viipyä rannalla ollenkaan vaan keräsin juomapulloihin mustikoita, koska niitä oli uimarannan metsikössä ihan mahtavan paljon. Uimareissun päätteeksi leivoin pellillisen mustikkapiirakkaa.
Kotiin tulimme tyhjentämään mansikkamaan ja leikkaamaan nurmikon. Mansikoita oli tullut paljon, raparperit ryytyvät vieressä! Huomenna lähdemme vielä loppuviikoksi mökkimaisemiin. Esikoinen ottaa kaverin naapurista mukaan.
Tallinnan tuliaisina toin hauskoja puuhelmiä ja nappeja: Pihlajaa, katajaa,tammea ja omenapuuta. Pujottelin ihanuuksia pellavanaruun. Alimmaisen kuvan katajasta valmistetut helmet ostin valmiina. Niissä on ihana tuoksu ja tuntuvat mukavalta ihoa vasten. Niitä on myös kiva pyöritellä muuten vaan.




Essun löysin raatihuoneen torin lähellä olevasta putiikista. Se on tehty vanhasta pöytäliinasta ja tasku on leikattu, olettaisin, vanhasta käsipaikasta. Liikkeessä olleet käsityöt olivat kaikki myyjän omaa käsialaa.

Ilta hämärtää jo. Muutamia puuhia vielä. Nukkumaan ei ole kiirettä lomalla...


15 heinäkuuta 2012

Tallinna




















    - vanhassa kaupungissa ja raatihuoneen torilla
    - aamiaisherkuttelua Cafe Matildassa
    - näköalatasanteella viipyilyä
    - ihania ruusuja kukkakojun luona

07 heinäkuuta 2012

Pyysin miestä tuomaan kaupasta jäätelön. Sellaisen, jossa on paksu lohkeileva suklaakuori. Jostain syystä tänä kesänä Classic ja Magnum ovat tänä kesänä maistuneet. Jos taaksepäin katsoo, olen ollut enemmän tötteröjäätelöihminen.
Kirjoittelen muutaman rivin jäätelönsyönnin lomassa meidän lomakuulumisia. Mieheni on ollut tosi ahkera. Rakentanut takaterassin kaiteita ja kuskannut kaatopaikalle puulavoja, joita on kertynyt. Minun osuuteni on ollut kantaa ja pinota.
Kun lautakasaa penkoo, saattaa kostean laudan alta löytää jotakin hätkähdyttävää. Minulle sellainen hätkähdyttävä näky oli ukkoetana.Tiedättekö ? Sellainen etana, joka kasvaa suureksi ja pulleaksi n. 10 -15 cm, jopa 20 cm pitkäksi. Kukaan muu ei halunnut tulla katsomaan :) Keräsin äkkiä nipun lehtiä ja sinne jäi etana piiloon katseilta.
Ulkona on alkanut sataa vettä, ripotellen toistaiseksi. Ukkosta ei ainakaan vielä ole näkyvissä. Painostavalta ilma kyllä tuntuu. Ovi on auki terassille, jonka kaiteet ovat jo puoliksi valmiit. Terassilla on myös betoniylijäämistä kuivattelemiani kippoja. Tässäkin harjoitus tekee mestarin. Muutaman sain sentään kuvaan :)
Olen iltaisin lukenut Ann Rosmanin Noitavasaraa. Kirja on likimain luettu ja tiedän jo syyllisen. Rosmania, ihan kuin Läckbergia voisin lukea enemmänkin. Molempien kirjat sijoittuvat merenrantamaisemiin. Rosman on taitava miljöökuvaaja ja yksityiskohtien kertoja. Läckbergin henkilöhahmot, se kaarti, joka on mukana kirjasta toiseen, on tutumpi. Voi olla, että Läckbergin hahmot ovat kliseisempiä ja tarkemmin ajatellen itseasiassa ovatkin.   Rosman on taitava, tarkkanäköinen henkilökuvauksissaan ja juonenrakentamisessa,silti sympatiapisteitä Läckbergille tuttuudesta ja turvallisuudesta :) Juonenrakentajana ja psygologisessa kuvauksessa myös Läckberg on taitava eikä mitenkään ennalta arvattava hänkään.Rosmanin kirjassa syyllisen arvailua saa odottaa pitkään, alussa siihin ei oikein ole tarvettakaan. Eräästä henkilöstä tosin toivoo, että ei ainakaan hän, eihän. Mutta siitä olen varma, että Rosmania luen jatkossakin. Majakanvartijan tyttären, kolmatta odotellessa.



Kokeilin blogille uutta ulkoasua. Aika pelkistetty ja kaikki jutut ovat vähän nurkissa piilossa :)



Lauantai-iltaa vietämme kotosalla perheen kesken. Huomenna juhliin Tampereelle ja maanantaina lähden parin tyttökaverin kanssa päiväksi Tallinnaan.



30 kesäkuuta 2012

Lomatunnelmissa

- loma on alkanut, ihanaa !
- olen lukenut Per Petterssonin Hevosvarkaat. Niin viisaasti kirjoitettu kirja. Vähäeleinen, mutta antaa  poikkeuksellisen paljon.
- ulkona sataa vettä ja mies paistaa lettuja
- avasin Puolasta tuodun hunajaviinipullon, maistelen sitä hieman
- lapset tulivat teatterista. Paikallinen teatteri kustansi ahkerille teatterikerholaisille " Risto Räppääjä ja villi kone" esityksen
- ihanaa, kun illat alkavat taas hämärtää, kesä alkaa olla parhaimmillaan


- aion katsoa kesäkinon elokuvat tänä iltana. Kesällä kello 5 elokuvan juonen muistan jo miltei ulkoa. Ennen sitä tulee Jaakko Pakkasvirran ohjaama Kesäkapina. Mies liittyy seuraani "ehkä."
- maanantaina lähdemme Hesaan. Esikoisella on nukketapaaminen Kaivarissa. Minä ajattelin käydä täällä ja täällä. Lisäksi aiomme viedä kuopuksen jäätelölle jonnekin ja käydä Akateemisessa kirjakaupassa. Ennen keskustassa seikkailua käymme Ikeassa ja Kontulan divarissa. Menemme siis vartavasten Kontulaan, koska siellä on aivan loistava divari, meistä.

Nyt heipat! Elokuvailta alkaa.

19 kesäkuuta 2012

Kesälauantaina

Odotan kovasti loman alkamista. Heinäkuuhun ja lomaan on enää pari viikkoa.
Onneksi on  viikoloput. Viime viikonlopun olimme mökillä.




Lauantaina paistoi aurinko ja kävimme Pohjankurussa pienellä rannalla uimassa. Ranta on ihana, kallioita ja sopukoita. Jos asuisin lähellä pyöräilisin sinne usein kirjan ja eväiden kanssa. Lapset ja mies olivat huvittuneita innokkuudestani. Tuonne haluan palata ja mielellään piakkoin.
Aloin lukea Per Petterssonin Hevosvarkaita. Olen aika alussa vielä, mutta pidän kirjan tunnelmasta. Oikein hyvä kesäkirja.
ps. Olen katsonut tuota Ikean tarjoiluvaunua sillä silmällä, mutten kuvitellut siihin kirjoja ennenkuin näin tämän.

Tänään satoi vettä koko päivän, mutta vielä on viikossa päiviä jäljellä. Seuraavaksi taidan mennä paistamaan lupaamani raparperimuffinsit tyttären nimipäivän iloksi.
Uskaltanen toivoa vielä aurinkoa viikkoosi!

12 kesäkuuta 2012

Ruotsista kotiin

Tulin tänään Ruotsista kotiin. Ja Helsingistä. Jäin päiväksi Helsinkiin, koska sain iltapäivällä mieheltä kyydin kotiin.Aamulla kirjaimellisesti raahasin laukkuni aseman säilytykseen. Laukun vetokahva irtosi kauppatorin mukulakivillä. Onnekseni vapaa kaappi löytyi ja pääsin huolettomasti tien yli Ateneumiin.
Vietin Ateneumissa koko aamupäivän vaikuttuen Helene Schjerfbeck näyttelyssä. Kiersin ensin näyttelyn kokonaan ja katselin lyhyen filmin taiteilijan elämästä. Tämän jälkeen kävin postikorttiostoksilla ja palasin vielä uudelleen näyttelyyn, nyt poukkoillen.
Minusta on kiinnostavaa, miten Helene Schjerfbeck kehitti itseään taitelijana. Kiiltävistä öljyvärimaalauksista pelkistyneempään ilmaisuun ja värimaailmaan. Filmi kertoo hänen tavastaan työskennellä: Paljon väriä, jota hankaa pois ja lisää väriä, toistaa uudelleen samaa, haluaa saada sielun esiin.
Kasvokuvat ovat minusta kiinnostavia, niin luonteikkaita ja herkkiä. Ei silti, asetelmatkin ovat kauniita.
Luultavasti haluan näyttelyyn vielä uudelleen. Ja minua kiinnostaa myös näyttelyluettelo, jota en raaskinut ostaa.

Äsken juotiin kotiintulokahvit marenkiballerinakeksien ja kookospallojen kera. Tukholmassa näin muuten sähköisen muffinssien valmistuskoneen. Malliltaan kuin vohvelirauta. Kansi avataan ja kaadetaan taikinaa koloihin. Vaikuttavaa, mutta ei kuitenkaan.
Designtorgetilla oli hauska kirjanen: Elämäni listoina. Kirja sisältää lukuisia 10-kohdan listoja. Aukeamalla on valmiiiksi tehty lista ja toinen sivu on omaa listaa varten. En ostanut ampiaisväristä kirjaa, mutta idea on hauska. Ehkä voisi joskus kokeilla. Kivojahan listat ovat!

Viimeksi olen lukenut Joel Haahtelan pienoisromaanin ja Hanna Tuurin Orapihlajapiirin. Ja Carrien nuoruusvuodet hyttilukemisena laivalla :) Hanna Tuurin kirja oli luettava, mutta jotain jäi puuttumaan. Voin silti lukea häneltä jotain muutakin, Irlanti kiinnostaa. Joel Haahtelan kirja oli sympaattinen. Koska olen lukenut häneltä muitakin kirjoja voin sanoa, että hän on kirjoittajana erityinen.

Lumiomenan Katjan arvonnassa voittamaani lahjakorttia aion käyttää seuraaviin kirjoihin: Tähän ja tähän. Selasin kirjoja tänään Akateemisessa ja tein päätökseni.

Tukholmassa oli lämmintä, aurinko paistoi. Katselin lähestyvää kaupunkia laivan kannella meri-ilmasta nauttien. Huomenna paluu arkeen.
Kesänläpöisin terveisin,




                         Johanna