Huomenna esikoinen siirtyy yläkouluun ja aloittaa toiveensa mukaisesti haluamassaan koulussa, joka on vähän kauempana, bussimatkan päässä. Aika jännittävää, toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Pienempi aloittaa toisen luokan. Vielä harjoitellaan kirjottamista, keegura = kenguru, lukeminen sujuu jo paremmin. Kesään on kuulunut pyöräily- ja lukemisharjoituksia ja välillä olen miettinyt, onko harjoiteltu tarpeeksi, lomasta huolimatta.
Viikonloppuna leivottiin kupuksen kanssa pullaa ja pakkasen ovi käy vähän väliä. Oikeastaan leipomiminen kävi niin helposti, että ajattelin ruveta leipomaan sämpylöitä koululaisia varten. Ihan olen ajatellut tehdä siitä tavan. Nyt leipominen on ollut ennemminkin sattumanvaraista ja tarjottava on ollut makeampaa sorttia.
Hyvää arkea toivotellen ♥
Toivottavasti teillä on arki alkanut sujua hyvin. Yläkoulu ja vielä kauempana! Alkoiko teillä lapsilla koulu samaan aikaan? Kuulin yllätyksekseni, että joissakin kunnissa (ainakin Helsingissä, jossa en itse asu) koulut saattavat alkaa eri päivinä, vaikka tosiaan ovat saman kaupungin sisällä. Meillä lapset menivät uuteen päiväkotiin ja esikoisen eskari alkaa ensi viikolla. Sekin on omalla tavallaan jännittävää. :)
VastaaPoistaTuosta Selja-postauksestasi piti sanomani, että Virva Seljan yksityisasia on minunkin suosikkiseljani. Teini-iässä pidin eniten tapahtumavetoisesta Tapaamme Seljalla-kirjasta, mutta myöhemmin juuri Virvan kirjasta on tullut rakkain ja samalla syvällisin Selja-romaani.
<3
Kiitos, ihan mukavasti on lähtenyt arki sujumaan. Esikoisen koulu alkoi 10.8 ja kuopuksella eilen eli 11.8. Esikoisen koulu on naapurikaupungissa. Molemmilla on viikon syysloma ja ainakin esikoisella näyttää itsenäisyyspäivän tietämillä olevan pitempi vapaa. Tykkään kyllä näin, voidaan yhdessä pitää kunnon syysloma, taisi olla lokakuun loppupuolella.
VastaaPoistaEskarin alkaminen on askel kouluun päin, heillä on jo aivan omat jutut :)ja uusi päiväkoti on kaiken kaikkiaan iso muutos, ympäristö, kaverit, uudet aikuiset.
Toden totta, tapaamme Seljalla on tapahtumavetoinen.Minäkään en muista, että Virvan kirja olisi ollut mitenkään erityisesti mielessäni, vaan ennemminkin kirjojen kotoisa tunnelma, tyttöjen ja poikien väliset suhteet, kaikenlainen tekeminen ja oleminen, värikäs arki.