Kirjoja ja vappumunkkeja

Vappua on täällä vietetty pihaa haravoidessa ja munkkeja paistaen. Minä tein taikinan ja mies paistoi munkit ja ihan kokoosrasvassa paistettiin. Kyllä maistui hyvältä. Ohjeissa ei koskaan sanota, että vaivaamisessa pitää nähdä vähän vaivaa, mutta niinhän se on. Kuopus muuten syö pikkumunkkinsa haarukkaan keihästäen ...
Viikko sitten käväisimme työkaverin kanssa paikallisen kyläkoulun aarteita tutkimassa. Koulu on v.1903 rakennettu, hirsirunkoinen, t-ikkunat, mäen päällä ja järvimaisemassa. Todettakoon kuitenkin, että koulu on peruskorjattu v. 1970. Tarjoilla oli vanhoja oppikirjoja ja koulun oppilaskirjaston poistettuja kirjoja, opetustauluja ja kaikenaista käytöstä poistettua tavaraa.
Ensimmäiseksi kävimme katsomassa opetustauluja. Pinon päällimmäisenä oli "Kymmenen neitsyttä," jonka sitten valitsinkin mukaan otettavaksi. Laitan joskus kuvan, kunhan saamme taulun ripustettua. Otin myös kolmiportaiset puutikkaat, jotka maalaan. Niissä on seitkytluvun värit! Vai miltäs kuullostaisi oranssi kera beigen? 
Näytti siltä, että vanhat oppikirjat kiinnostivat eniten, ja niitä tutkimassa oli ikääntyviä mieshenkilöitä. Ruuhkaa ei ollut ja sain ihan rauhassa tutkia...Nuorten toivekirjastosta oli mukavasti tarjoilla kirjoja ja teinkin mielestäni kivoja löytöjä. Seitsemän sisarusta on minulle tuttu, Villiruususta en ole ihan varma ja muita en ole lukenutkaan. Norjalaisen Gunvor Fossumin  tyttökirjat vaikuttivat kiinnostavilta, niitä löytyikin kolme. Merja Otavan Priskan ostin, koska siinä oli niin ihanan siistit kansipaperit (minulla on siis kirja ennestään).
Erityisesti ihastuin WSOY:n Vihreän kirjaston kirjoihin, kirjoja oli enemmänkin, mutta otin nämä, joissa oli kiinnostavuuden lisäksi paperitkin tallella! Työkäyttöön tulee Thorbjörn Egnerin Kapteeni Musta Bill ja muita lauluja ( suom. Kirsi Kunnas).
Noh...minun "täytyy" varmaan kesällä lukea tyttökirjoja.

Kuopus askarteli vappuhelmet. Hänen kanssaan katsomme illalla tyylivarkaat, joka on hänen lempiohjelmansa. Kyseessä on siis kotimainen sisustusohjelma, jossa otetaan kiinnostavasta kodista Polaroid kameralla kuvia, " varastetaan" ideoita sisustettavaan kohteeseen.
Myöhemmin illalla alkaa uusintakierros Solsidan eli Onnea onkimassa sarjasta. Sarjaa ei ole paljon mainostettu, mikä on sääli. Kyseessä on kuitenkin Ruotsin katsotuin komediasarja. Yle Fem klo 21.30 Hesarissa oli tänään arvio.

Täällä

Huulirasvan keräilijä ilmoittautuu. Viime aikoina en oikein ole osannut tulla tänne, nyt kuitenkin halusin. Minulla on vapaapäivä ja sopivasti aikaa, pakollisten kotitöiden lomassa.Uusin hullaantumiseni kohde löytyy täältä. 

Olen lukenut Kate Mortonin, yli kuusisataa sivuista, Paluu Rivertoniin kirjaa. Lukeminen etenee hitaasti, mutta nautin. Onneksi kirjastolainat voi uusia netissä! Downton Abbeyn uusia jaksoja odotellessa saan viipyä englantilaisessa kartanomaisemassa. Tämän jälkeen aion lukea Mary S. Lovellin Mitfordin tytöt.

Ennen Mortonin kirjaa luin Anne Swärdin Kesällä kerran. Kirjan tunnelma vei mukanaan. Ihan kuin olisin katsonut elokuvaa. En tarkoita, että hyvistä kirjoista pitäisi tehdä elokuva. Mutta jotenkin näin tämän kuvina, kuten Colm Tóibínin Brooklynin.
Viikonloppuna kävimme muutaman työkaverin kanssa Valtterissa ja sieltä nappasin mukaani Ian McEwanin kirjan ja aikaisemmin olen löytänyt  meidän lähikaupungin kirpputorin divarista joitakin muita Sinisen kirjaston (minua kiinnostavia) kirjoja. Erityisen kiinnostunut olen Oatesin Haudankaivajan tyttärestä. Siihin aion tarttua, kunhan saan lainakirjani luetuksi.

Palailemisiin...Huhtikuu on kirjaimellisesti kuukausista julmin. Tänään satoi räntää. Iltaisin ihmettelen, kun on niin valoisaa. On keväässä kuitenkin puolensa. Plussaa siitä, että pääsen pyörällä töihin, että talvikenkiä ei enää tarvita, että takin voi vaihtaa kevyempään.

Kivaa viikkoa sinulle!