Tuo aika Toukokuun...

Alkava Toukokuu saa minut aina vähän romanttiselle mielelle, alan hyräillä esimerkiksi Kielon jäähyväisiä... Puutarhan suunnittelu on  edelleen ihan vaiheessa. Kirjastosta löysin Else ja Vesa Leivon kirjan Tulppaanitarhan lumo. Kiinnostuin sipulikukista ja eritoten laukoista, sinisen ja violetin sävyistä ja muodosta. Istutetaan alkusyksystä ja kukkimisaika keskikesän tienoille.Koristeelliset siemenkodat säilyvät pitkälle talveen.
Pöytä on nyt paikallaan. Pöytälevyn hion ja maalasin ohuesti ja taas vähän hioin. Muuten pöytä on vain kevyesti hiottu. Voi olla että kesälomalla hion ja maalaan kevyesti myös laatikoiden etumukset. Vetimiä ajattelin katsella lomalla rakennusapteekista.
Tulppaanikirjan ohella olen pyöritellyt sankarimatkaajan Krakova opasta.
Vielä jatkuu vappupäivä ja meitä odotellaan mummolaan. Kotona on tänä vuonna Vanhan Porvoon fabriikin kotisimaa. Munkit herkutellaan mummolassa.
Vapunpäivän terveisin,
Johanna

Pääsiäisherkkuni on tänä vuonna piparminttuöljyllä maustettu raakasuklaa. Tykkäsin, pehmeää ja täyteläistä, pala tai kaksi riittää kerrallaan.
Koetan antaa lukemisharrastukselle enemmän aikaa (vähintään tunti päivässä ja vapaalla enemmänkin) ja olla vähemmän täällä. Niin...ja pyhinä katsellaan elokuvia. Eilen illalla katsoin hauskan elokuvan: 2 päivää Pariisissa. Komedioihin en usein tartu, mutta tämä oli oikeasti hauska, ihan pöhkö : )
Eilen tapahtui muutakin hauskaa. Saimme yllättäin tätini miehen kotitilalta vanhoja huonekaluja. Pienehkön,  kahdella laatikolla varustetun pöydän. Pöytä on valkoiseksi maalattu, mutta rapistunut. Laatikot olivat vähän jumissa,  keksin vaihtaa laatikot päikseen  ja sitten solahtivat kohdilleen!
Aion kunnostaa pöydän itse. Todennäköisesti laitan päivällä pressut terassille ja aloitan hiekkapaperilla.
Toinen pöytä on sävyltään tumma, hyväkuntoisempi ja vähän isompi. Vietiin eilen mummolaan. Pöytää ei voi maalata (koska sitten se on pilalla ! ). Voi olla, että tuomme sen meille myös, jo tänään, alustavasti miehen kanssa juttelin...Sitten on vanha kirstu, suurikokoinen, painava ja pölyinen, ruostuneet rautahelat. Kannen alla kuluneet maalaukset.  Siinä on niin paljon työtä, että ajatuskin uuvuttaa. Olisin jättänyt arkun Myrskylään, mutta äiti, jolla on aikaa, sanoi ottavansa sen. Hän lupasi sen meille kunnostaa, pihamökkiä ajatellen. Uskon, että siitä tulee hyvä.
Pienin kunnostettava on roskalavalle jo joutunut Paasivaaran Laila margariinilaatikko. Varovasti pesen sen harjalla ja mäntysuovalla. Roskalavalta tarttui mukaan myös suurehko puulaatikko. Se saa toimia apulaatikkona istutuspuuhissa.
Taidan jo nyt lähteä laittelemaan pöytää...

Aurinko paistaa ihanasti. Lisäsin kuvan :)
Auringonvaloa myös sinulle !
Johanna