08 marraskuuta 2010

Tämä on ihan silkkaa kokeilua...Halusin jotain uutta, pelkistetympää.Ajattelen siis, että mihin uskon, se lisääntyy.
Toinen ajatus vielä, että pitää nähdä vähän vaivaa. Tässä tulee esimerkki. Jokunen viikko sitten aloin kutoa villasukkaa. Varsi tuntui jalassa liian kapealta (kyseessä on polvisukat), en viitsinyt jatkaa. Eilen aloitin alusta, purin ja nyt on hyvä. Teen ja puran niin kauan, että syntyy valmista.
Lainaan vähän lukemaani: "Huone joka ei ole kaunis tyhjänä ei voi koskaan olla kaunis. Eikä hyvä huone ole koskaan yhtä kaunis kuin silloin kun se on tyhjä---.Siellä sielu saa elää, siellä se saa temmeltää. Tyhjässä tilassa. Mitä enemmän tyhjää tilaa, sitä enemmän sielua. Yksinkertaista.----aloimme täyttää kaikkia mahdollisia tyhjiä tiloja rihkamalla koska se muistutti meitä siitä että jokin oli ratkaisematta, jokin mikä liittyi sieluun ja meihin itseemme."
Yhdessä lempimielikuvassani istun pitkällä laiturilla. Lasissa on raikasta vettä,  pellavapyyhe, sellainen sopivan karhea. Ennen tätä hetkeä olen istunut saunassa, puusaunassa, pitkään, rauhassa.

Neil Postmanin  "Huvitamme itsemme hengiltä " on vieläkin lukematta. Pitäisi lukea, ajatuksella.
See you!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti